Julkaistu tehnyt — 1 kommentti

Siperian kansojen satuja

Toimittanut Tšuner Taksami. Suomentanut Anni Lappela. Kuvittanut Varpu Eronen. Ilmestyy lokakuussa.

Kuka on hirmuinen Karaty-kaani, joka pelaa shakkia päistä? Missä asuvat ikuiset ihmiset, jotka ratsastavat satuloiduilla jäniksillä? Entä tiedätkö, miksi hirvellä on pitkä naama? Tai miksi kamelilla ei ole sarvia?

Näihin ja moniin muihin hyödyllisiin ja mielenkiintoisiin kysymyksiin vastaa Siperian kansojen satuja, joka ensimmäistä kertaa tuo suomenkielisen lukijan ulottuville lukuisten Venäjän alkuperäiskansojen myyttejä ja satuja.

Teoksessa on mukana tarinoita tofalareilta, tuvilta, dolgaaneilta, kalmukeilta, altailaisilta, šooreilta, jakuuteilta, burjaateilta ja hakasseilta. Monet näistä kansoista ovat niin pieniä, etteivät lukijat ole kenties koskaan aiemmin edes kuulleet niiden olevan olemassa. Mutta ne ovat. Ja kenties ikuiset ihmisetkin ovat…

Julkaistu tehnyt — 1 kommentti

Vesa Kyllönen ja Mika Pekkola (toim.): Väen tunto

Ilmestyy syyskuun ensimmäisenä päivänä.

Voimmeko enää elää näin? Onko muuta vaihtoehtoa kuin elää näin?

Aikakauttamme luonnehtivat oudot paradoksit. Ympäristöön ja talouteen liittyvät kehityskulut näyttävät vievän meitä kohti maailmanlaajuista katastrofia, mutta samanaikaisesti vaikuttaa mahdottomalta muuttaa talousjärjestelmää tai suhdettamme luontoon. Unelmoimme vauraudesta ja vapaudesta, mutta arkeamme hallitsevat stressaava työ ja kuluttamisen pakko. 

Jotta voisi elää ja toimia toisin, on nähtävä toisin. Väen tunto etsii aistimelliseen, henkilökohtaiseen, ruumiilliseen ja kokemukselliseen sisältyviä kumouksellisia potentiaaleja. Se tutkii esteettisen ja poliittisen yhteyksiä, hakee tuoreita ja unohtuneita näkökulmia, joiden kautta todellisuus voisi hahmottua toisella tavalla. On löydettävä murtuma, josta näkyy uusi tulevaisuus.

Teoksen kirjoittajat

Franco ”Bifo” Berardi (s. 1948) on aktivisti ja teoreetikko.
Antti Filppu (s. 1979) on antropologi, vaihtoehtojournalisti ja runoilija.
Jonimatti Joutsijärvi (s. 1984) on runoilija ja kriitikko.
Maija Korhonen (s. 1985) on roolipelaaja.
Solja Kovero (s. 1982) on aktivisti ja filosofianopiskelija.
Vesa Kyllönen (s. 1983) on kriitikko ja kirjallisuudentutkija.
Jukka Liukkonen (s. 1983) on kuvataiteilija, aktivisti ja tulevaisuudentutkija.
Olli-Pekka Moisio (s. 1972) on tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori ja dosentti.
Teemu Mäki (s. 1967) on taiteilija, kuvataiteen tohtori ja professori Aalto-yliopistossa.
Antti Nylén (s. 1973) on esseisti ja suomentaja.
Mika Pekkola (s. 1979) on kirjailija, filosofian tohtori ja tutkija.
Pontus Purokuru (s. 1987) on toimittaja.
Maaria Pääjärvi (s. 1978) on kriitikko ja kirjallisuudentutkija.
Antti Salminen (s. 1983) on kirjallisuudentutkija ja niin & näin -lehden päätoimittaja.
Ville-Juhani Sutinen (s. 1980) on esseisti ja suomentaja.
Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on kirjailija.

Julkaistu tehnyt — 2 kommenttia

Sergei Dovlatov: Matkalaukku

Suomentanut Pauli Tapio. Ilmestyy syyskuussa.
Alkuteos Tšemodan, 1986.

Vain yksi matkalaukku mukanaan Sergei Dovlatov lähtee Neuvostoliitosta. Asetuttuaan New Yorkiin hän työntää laukun kaappiin ja unohtaa sen. Vuosien päästä hän löytää laukun jälleen ja avaa sen: paljastuu omituinen kokoelma tarpeettomia esineitä. Mutta jokaisella niistä on tarina…

Sergei Dovlatov (1941–1990) on venäläisen kirjallisuuden moderni klassikko, jonka teoksia on käännetty yli 25 kielelle. Neuvostokriittinen kirjailija ei saanut kotimaassaan julki kuin kaksi novellia. Vuonna 1978 viranomaisten painostama Dovlatov emigroitui Yhdysvaltoihin, jossa eli kuolemaansa saakka. Lännessä ilmestyivät alun perin myös kaikki hänen teoksensa.

”Hyvä Sergei Dovlatov! Myös minä rakastan sinua.”
— Kurt Vonnegut

Muista myös keväällä ilmestynyt Dovlatov-käännös Meikäläiset, jota on kehuttu mm. Hesarissa, Parnassossa, Kainuun Sanomissa ja Kymen Sanomissa.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Syksyn kirjat

Idiootti julkaisee tulevana syksynä neljä kirjaa. Ne ovat:

 

Markku Aalto: Siinä kaikki, kirkassilmä. Runoja valheellisesta elämästä valheellisessa maailmassa.

Sergei Dovlatov: Matkalaukku. Kirjailijan elämä mahtuu yhteen laukkuun. Suom. Pauli Tapio.

Vesa Kyllönen ja Mika Pekkola (toim.): Väen tunto. Kirjoituskokoelma tutkii arjen kumouksellisia potentiaaleja.

Tšuner Taksami (toim.): Siperian kansojen satuja. Alkuperäiskansojen myyttejä ja satuja. Suom. Anni Lappela. Kuvittanut Varpu Eronen.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Sergei Dovlatovin absurdi maailma

Suomentaja Pauli Tapio kertoo venäläisen kulttikirjailijan elämästä ja esittelee tuoretta suomennosta Meikäläiset Haminan kirjaston Kasper-salissa tänään eli torstaina 3.5. klo 17-19.

Omaelämäkerrallista proosaa kirjoittanut Sergei Dovlatov (1941-1990) on venäläisen kirjallisuuden moderni klassikko, jonka teoksia on käännetty yli 25 kielelle. Eläessään tämä neuvostokriittinen kirjailija ei kuitenkaan saanut Venäjällä julki kuin kaksi novellia. Vuonna 1978 viranomaisten painostama Dovlatov emigroitui Yhdysvaltoihin, jossa eli kuolemaansa saakka. Lännessä ilmestyivät alun perin myös kaikki hänen teoksensa.

Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-Seuran Haminan seudun osasto ja Haminan kirjasto.

Tsekatkaa Meikäläisten arvostelu Hesarista! (”Parasta venäläistä proosaa suomeksi aikoihin.”) Myös kirjabloggarit ovat löytäneet teoksen: juttua löytyy ainakin blogeista café pour les idiots, Kirjainten virrassa, Pienen piirin lukukokemuksia sekä Mari A:n kirjablogi.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Julkkarit: Kari Arminen, Ikkuna

Kansi Varpu EronenMaailma on jälleen astetta synkempi paikka, sillä Kari Armisen toinen runokokoelma Ikkuna on tullut painosta. On syytä kokoontua juhlimaan tai vähintäänkin turruttamaan suru ja ahdistus hetkeksi.

Paikka on Galleria Nikolai (Keskuskatu 9, Kotka), ajankohta perjantai ja 13. päivä (!), kello 18:30. Vapaa pääsy.

Tervetulleita ovat sekä kaikki kotkalaiset runouden ystävät että kotkalaisen runouden ei-kotkalaiset ystävät!

Jos et pääse julkkareihin, tilaa kirja Idiootin verkkokirjakaupasta!

P.S.: Armisen mustia näkyjä on pian tarjolla myös musiikkina: Peltikoiran esikoisalbumi Revitty ilmestyy 21.4.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Kirjallinen salonki: Sergei Dovlatov, Meikäläiset

EtukansiSuomentaja Pauli Tapio esittelee Sergei Dovlatovin Meikäläisiä Rikhardinkadun kirjaston (Rikhardinkatu 3, Helsinki) Kirjallisessa salongissa 17. maaliskuuta klo 13-15. Paikalla on myös uutta venäläistä realismia edustava kirjailija Roman Senčin. Kirjallisuudentutkija Tomi Huttunen johdattaa kuulijat aiheeseen ja johtaa keskustelua.

Meikäläiset on tuolloin juuri tullut painosta, joten kirjaa voi myös ostaa tilaisuudesta.

Tapahtuma on suomenkielinen, myös Senčinin haastattelu käännetään suomeksi.

Lisätietoja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin sivuilta.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Sergei Dovlatov: Meikäläiset

150px_DovlatovSuomentanut Pauli Tapio. Ilmestyy maaliskuussa.
Alkuteos Naši, 1983.

Meikäläiset seuraa Sergei Dovlatovin (1941-1990) suvun tarinaa vallankumousajan Vladivostokista 80-luvun New Yorkiin. Teos ei ole tavanomainen sukukronikka vaan ennemminkin kirjallinen perhealbumi, sarja muotokuvia kirjailijan sukulaisista, joiden kohtaloissa heijastuu Venäjän ja Neuvostoliiton historia.

Omaelämäkerrallista proosaa kirjoittanut Sergei Dovlatov on eräs Venäjän kirjallisuuden erikoislaatuisimmista hahmoista. Nyky-Venäjällä Dovlatov on sukupolvensa luetuimpia kirjailijoita, vaikka eläessään hän sai kotimaassaan julki vain kaksi novellia. Kaikki Dovlatovin kaksitoista teosta ilmestyivät lännessä vuosina 1977-1990. Dovlatov itsekin emigroitui vuonna 1978 New Yorkiin, jossa eli kuolemaansa saakka.

Dovlatovin maastamuuttoon ei ollut syynä pelkkä halu luoda kirjallista uraa vapaammassa ympäristössä. Toimitettuaan tekstejään länteen ja levitettyään niitä kotikaupungissaan Leningradissa samizdatina hän oli ajautunut hankaluuksiin turvallisuusviranomaisten kanssa. Näitä elämänvaiheitaan hän sivuaa Meikäläisissäkin.

New Yorkissa Dovlatov saavutti nopeasti mainetta venäläisten emigranttien keskuudessa ja käännösten myötä englanninkielistenkin lukijoiden parissa. Neuvostoliiton hajottua hänen teoksensa kasvoivat tunnustetuiksi moderneiksi klassikoiksi myös Venäjällä.

Dovlatovin suosion salaisuutena on pidetty hänen kykyään yhdistää kepeä ja syvällinen. Dramaattisen elämän elänyt kirjailija inhosi yli kaiken draamallista paisuttelua ja kuvasi traagisetkin tapahtumat vähäeleisen ironisesti. Joseph Brodskyn mukaan Dovlatov olikin ennen kaikkea loistava tyylitaituri. Dovlatovin yksinkertaiset lauseet ja lakoninen huumori ovat pitkällisen hiomisen ja pelkistämisen tulosta.

”Häntä on helppo lukea. Hän ei ikään kuin vaadi itselleen huomiota, ei tyrkytä itseään lukijalle eikä tuputa ajatuksiaan tai havaintojaan ihmisluonnosta. – – Keskeisin tekijä on jokaisen demokraattisen yhteisön jäsenen tunnistama sävy: se kuuluu yksilölle, joka ei suostu ottamaan uhrin osaa ja joka on vapaa oman erityisyytensä pakkomielteestä. Tuo ihminen puhuu kuten vertainen vertaisille ja vertaisista: hän ei katso ihmisiä alhaalta ylös tai ylhäältä alas vaan ikään kuin sivusta.”

(Joseph Brodsky, ”O Serjože Dovlatove”, 1994.)

Dovlatovin teoksia on käännetty yli 25 kielelle, mutta ei aiemmin suomeksi. Ennakkotietona mainittakoon, että Idiootti julkaisee tänä vuonna toisenkin Dovlatovin keskeisistä teoksista: novellikokoelma Matkalaukku (Tšemodan, 1986) ilmestyy syksyllä. Myös sen suomentaa Pauli Tapio.

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Kari Arminen: Ikkuna

Kuva Varpu Eronen.
Ilmestyy huhtikuussa.

Korkeiden talojen satelliittilautaset,
radioaaltojen puhkoma pakkanen.
Mihin aikaan sytytät ikkunan silmäksi,
etsiikö se minua, ulos jääneitä roskia.

Runoja yksinäisyydestä ja kuolemasta.

Kari Armisen Ikkuna kuvaa välinpitämätöntä maailmaa, jota määrittävät julmuus ja heikkous, rappio ja sairaus. Keskeistä on kaiken hidas häviö ja katoaminen, unohdus ja kuolema riisuttuina kaikesta ylevästä. Runot kulkevat joutomaita ja sivukujia sekä sairaaloiden käytäviä. Tämän lohduttoman maiseman keskeltä ne etsivät kauneutta, sieppaavat harmaan valon sirpaleita. Runo on ikkuna, joka toisaalta kehystää ja poimii esiin, toisaalta vie etäälle ja tuomitsee ulkopuoliseksi.

Ikkuna on Armisen toinen runokokoelma.