Kirjoitettu

Venäläistä nykykirjallisuutta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pohditaan tiistaina 9. lokakuuta kello 13, mikä erottaa Suomea ja Venäjää. Siperian kansojen satuja suomentanutta Anni Lappelaa ja Dovlatovia suomentanutta Pauli Tapiota haastattelee professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.

Kirjoitettu

Kirjallinen salonki: Sergei Dovlatov, Meikäläiset

EtukansiSuomentaja Pauli Tapio esittelee Sergei Dovlatovin Meikäläisiä Rikhardinkadun kirjaston (Rikhardinkatu 3, Helsinki) Kirjallisessa salongissa 17. maaliskuuta klo 13-15. Paikalla on myös uutta venäläistä realismia edustava kirjailija Roman Senčin. Kirjallisuudentutkija Tomi Huttunen johdattaa kuulijat aiheeseen ja johtaa keskustelua.

Meikäläiset on tuolloin juuri tullut painosta, joten kirjaa voi myös ostaa tilaisuudesta.

Tapahtuma on suomenkielinen, myös Senčinin haastattelu käännetään suomeksi.

Lisätietoja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin sivuilta.

Kirjoitettu

Astvatsaturov, Gluhovski ja Slavnikova sananvapaudesta Venäjällä

Vasemmalta Astvatsaturov, Slavnikova, Huttunen ja Gluhovski. Kuva Hanni Hyvärinen

Lauantaina Pasilan kirjastossa järjestetyssä Helsingin kirjamessujen iltatilaisuudessa kuultiin varsin mielenkiintoinen analyysi sananvapauden tilasta Venäjällä. Keskustelemassa olivat kirjailijat Andrei Astvatsaturov, Olga Slavnikova sekä Dmitri Gluhovski. Haastattelijana toimi Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden dosentti Tomi Huttunen. Samaa teemaa kirjailijat ja Huttunen käsittelivät myös aiemmin iltapäivällä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Astvatsaturov. Kuva Hanni Hyvärinen.

Astvatsaturovin mukaan yhteiskuntaan vaikuttamaan pyrkivän kirjailijan ongelmana Venäjällä ei ole niinkään sensuuri vaan kansan passiivisuus. Nyky-Venäjällä vallassa ovat anti-ideologiset pragmaatikot, joita eriävät mielipiteet eivät häiritse, jos niitä esitetään kaunokirjallisuuden kaltaisissa vähämerkityksisissä foorumeissa. Kirjallisuus on täysin vapaata, mutta samalla se on myös lähes täysin syrjäytynyt poliittisesta kamppailusta. Vain se mikä vaikuttaa vaalituloksiin – televisio ja suuret sanomalehdet – on kontrolloitua.

90-luvun Venäjän liberalismi, pluralismi sekä ideologioiden taistelu tapahtuivat uusliberalistisen talouspolitiikan ja heikon valtion kehyksessä. Ideologioiden taakse kätkeytyi yksityisiä taloudellisia intressejä, joiden paljastuminen murensi sekä kansan että älymystön uskoa poliittisiin toimijoihin. Astvatsaturovin mukaan hän itsekin osallistui 90-luvulla mielenosoituksiin, mutta kiertää ne nykyisin kaukaa. ”Rillipäänähän olen tavallaan vammainen, ymmärrättehän, ja Venäjän miliisiä on ohjeistettu niin, että kenellä on pamppu, hänen on ehdottomasti sitä käytettävä.” Astvatsaturov ei myöskään ole kovin innoissaan nykyisen opposition johtohahmoista, joilla on monilla tausta Jeltsinin hallinnossa sekä epäilyttäviä sidoksia oligarkkeihin.

Venäjän television keskusteluohjelmia Astvatsaturov kuvaa ”poliittiseksi teatteriksi”, jossa ennemminkin näytellään eriävien mielipiteiden esittämistä kuin todella kiistellään ideologisella tasolla. Pietarin paikallistelevision toimittajien joukossa on monia hänen entisiä oppilaitaan, mutta harmi kyllä enimmäkseen kehnoimpia, niitä, ”joille ei edes pälkähdä päähän sellainen ajatus, että viranomaisten sanoja on mahdollista kyseenalaistaa”.

Omalta osaltaan Astvatsaturov pyrkii pitämään Pietarin keskustelukulttuuria elossa vetämällä vastakulttuuriorientoituneita keskustelutilaisuuksia, vaikka onkin hyvin tietoinen siitä, että asettuu näin tavallaan vastustamaan toista rooliaan Pietarin valtionyliopiston opettajana.

Gluhovski. Kuva Hanni Hyvärinen.

Myös journalistina työskennellyt Gluhovski totesi, että median ongelma ei usein ole niinkään sensuuri vaan itsesensuuri. Toimittajat eivät ole ideologisesti sen motivoituneempia kuin vallanpitäjätkään – vallalla on oman edun ja uran edistämisen ilmapiiri. Internetissäkään ongelmana eivät ole niinkään suorat sensuuritoimenpiteet vaan viranomaisten palkkaamat ”keskustelijat”, jotka pyrkivät hukuttamaan kritiikin valtaa myötäilevään hälyyn.

Slavnikova. Kuva Hanni Hyvärinen.

Slavnikova kertoi kokemuksistaan nuorille kirjalilijoille suunnatun Debjut-kirjallisuuspalkinnon koordinaattorina. Hänen valittuaan aktiivisena kansallisbolševikkinä tunnetun Zahar Prilepinin palkintolautakuntaan televisiokanavien edustajat olivat ilmoittaneet, että palkintotilaisuutta ei voida televisioida, mikäli Prilepin on lautakunnassa. Osoittautui, että Prilepinin nimi oli vastikää päätynyt ns. ”stoplistille”, joka on viranomaisten nimilista niistä henkilöistä, joita ei saa näyttää televisiossa. Kuten palkinnon kotisivuiltakin ilmenee, Slavnikova ei kuitenkaan suostunut perumaan Prilepinin nimityspäätöstä.

Kirjoitettu

Astvatsaturov Helsingin kirjamessuilla

Pietarilaiskirjailija Andrei Astvatsaturov vierailee ensi viikonloppuna (30.10.-31.10.) Helsingin kirjamessuilla. Idiootin tuore julkaisu Ihmiset alastomuudessa on myynnissä messuhintaan ainakin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin messuosastolla 6e1. Myös kirjakauppojen osastoilta voi kysellä.

Lauantaina kello 11.30 Aino-lavalla keskustelemassa Astvatsaturov, Dmitri Gluhovski sekä Olga Slavnikova. Haastattelijana Tomi Huttunen.

Lisäksi iltaklubilla Pasilan kirjastossa kello 18-23 ensin paneelikeskustelussa kolmikko Astvatsaturov-Gluhovski-Slavnikova + ranskaksi kirjoittava, Venäjällä syntynyt Andreï Makine. Sen jälkeen Pietarin Dostojevski-museon Knut Hamsun -dramatisointi Mysteriat ja musiikkia. Vapaa pääsy, B-oikeudet.

Sunnuntaina kello 12.30 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin messuosastolla 6e1 Astvatsaturov ja suomentaja Tuukka Sandström keskustelevat. Ainakin tämä keskustelu on tarkoitus käydä englanniksi, joten tulkkaustönkkäystä ei tarvitse pelätä vaan everybody please come on yeah.


Pioneeri Andrei Astvatsaturov