Kirjoitettu

Sergei Dovlatov: Meikäläiset

150px_DovlatovSuomentanut Pauli Tapio. Ilmestyy maaliskuussa.
Alkuteos Naši, 1983.

Meikäläiset seuraa Sergei Dovlatovin (1941-1990) suvun tarinaa vallankumousajan Vladivostokista 80-luvun New Yorkiin. Teos ei ole tavanomainen sukukronikka vaan ennemminkin kirjallinen perhealbumi, sarja muotokuvia kirjailijan sukulaisista, joiden kohtaloissa heijastuu Venäjän ja Neuvostoliiton historia.

Omaelämäkerrallista proosaa kirjoittanut Sergei Dovlatov on eräs Venäjän kirjallisuuden erikoislaatuisimmista hahmoista. Nyky-Venäjällä Dovlatov on sukupolvensa luetuimpia kirjailijoita, vaikka eläessään hän sai kotimaassaan julki vain kaksi novellia. Kaikki Dovlatovin kaksitoista teosta ilmestyivät lännessä vuosina 1977-1990. Dovlatov itsekin emigroitui vuonna 1978 New Yorkiin, jossa eli kuolemaansa saakka.

Dovlatovin maastamuuttoon ei ollut syynä pelkkä halu luoda kirjallista uraa vapaammassa ympäristössä. Toimitettuaan tekstejään länteen ja levitettyään niitä kotikaupungissaan Leningradissa samizdatina hän oli ajautunut hankaluuksiin turvallisuusviranomaisten kanssa. Näitä elämänvaiheitaan hän sivuaa Meikäläisissäkin.

New Yorkissa Dovlatov saavutti nopeasti mainetta venäläisten emigranttien keskuudessa ja käännösten myötä englanninkielistenkin lukijoiden parissa. Neuvostoliiton hajottua hänen teoksensa kasvoivat tunnustetuiksi moderneiksi klassikoiksi myös Venäjällä.

Dovlatovin suosion salaisuutena on pidetty hänen kykyään yhdistää kepeä ja syvällinen. Dramaattisen elämän elänyt kirjailija inhosi yli kaiken draamallista paisuttelua ja kuvasi traagisetkin tapahtumat vähäeleisen ironisesti. Joseph Brodskyn mukaan Dovlatov olikin ennen kaikkea loistava tyylitaituri. Dovlatovin yksinkertaiset lauseet ja lakoninen huumori ovat pitkällisen hiomisen ja pelkistämisen tulosta.

”Häntä on helppo lukea. Hän ei ikään kuin vaadi itselleen huomiota, ei tyrkytä itseään lukijalle eikä tuputa ajatuksiaan tai havaintojaan ihmisluonnosta. – – Keskeisin tekijä on jokaisen demokraattisen yhteisön jäsenen tunnistama sävy: se kuuluu yksilölle, joka ei suostu ottamaan uhrin osaa ja joka on vapaa oman erityisyytensä pakkomielteestä. Tuo ihminen puhuu kuten vertainen vertaisille ja vertaisista: hän ei katso ihmisiä alhaalta ylös tai ylhäältä alas vaan ikään kuin sivusta.”

(Joseph Brodsky, ”O Serjože Dovlatove”, 1994.)

Dovlatovin teoksia on käännetty yli 25 kielelle, mutta ei aiemmin suomeksi. Ennakkotietona mainittakoon, että Idiootti julkaisee tänä vuonna toisenkin Dovlatovin keskeisistä teoksista: novellikokoelma Matkalaukku (Tšemodan, 1986) ilmestyy syksyllä. Myös sen suomentaa Pauli Tapio.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.